§ 2. Puhdas ja uskollinen rakkaus

11 Kuinka harvinaisia ovatkaan sielut, jotka rakastavat Herraamme puhtaalla ja pyyteettömällä rakkaudella! Kuinka paljon onkaan vihkiytyneitä sieluja, jotka Herramme täyttää päivittäin hyvyyksillään. Siitä huolimatta ne ovat kiittämättömiä, eivätkä juurikaan ajattele häntä ja käyttävät aikansa itsestään, ruumiillisesta tai hengellisestä tyydytyksestään huolehtimiseen, tai pitävät huolta luoduista, pyrkivät miellyttämään ja tyydyttämään niitä.

12 Ja vaikka antaisimmekin aikaa Herrallemme, kuten esimerkiksi teemme pidempään sunnuntaisin, Hänelle pyhitettynä päivänä, olemmeko kuitenkaan Hänen luonaan kaikkine ajatuksinemme, koko sydämestämme, puhtaalla ja yliluonnollisella pyrkimyksellä (intentiolla)? Voiko sielujemme Ylkä olla täysin vakuuttunut ja tyytyväinen morsiantensa rakkauteen ja uskollisuuteen, vaikka he täyttäisivätkin velvollisuutensa, jos he samalla käyttäytyvät häntä kohtaan välinpitämättömästi, tunteettomasti tai kylmästi?

13 “Tämä on viisas neitsyt, jonka Herra löysi valvovana.” "Hæc est virgo sapiens quam dominus vigilantem invenit" (Officium Virginum). Herramme löytää meidät valvovina ja uskollisina, jos meillä on tapana suunnata huomiomme, taipumuksemme, ajatuksemme ja pyrkimyksemme aina rakkautemme kohteeseen. Tämä on Laulujen laulun morsiamen asenne: "'Dormio sed cor meum vigilat', minä nukun, mutta sydämeni valvoo" [Laul. 5:2]. Silloinkin kun ruumis askartelee muiden asioiden parissa tai kun se oikeutetusti painuu levolle tai uneen, sydämen, mielen ja tahdon on suuntauduttava Herraamme, lopulliseen kohteeseemme, lopulliseen päämääräämme, kaiken keskipisteeseen. Juuri tällaista rakkautta, joka liikkuu, toimii ja vaikuttaa yksin hänessä, häntä varten ja hänen kauttaan, Herramme pyytää meiltä. Kuitenkin me kovin usein riistämme sen häneltä annettuamme sen hänelle ensin hetkeksi. "'Præbe, fili mi, cor tuum mihi' (Sananl. 23:26). Lapseni, anna minulle sydämesi, rakkautesi, tahtosi ja pyrkimyksesi, joka yksin antaa Jumalan silmissä arvon niin suurimmille kuin pienimmillekin teoillesi. Tämä pyhä Augustinus halusi ilmaista sanoessaan "Rakasta ja tee mitä tahdot" [In epistulam Iohannis ad Parthos tractatus, 7,8: PL 35].